Eli viime kesänä läheinen ystävä kuollut, vieläkin kummittelee kysymys elämästä ja kuolemasta. Suru läsnä hyvin vahvasti vieläkin vaikka aikaa kulunut.

Miten onko foorumilaisilla kokemuksia samanlaisista tilanteista/kokemuksista? Vertaistukea olisin vailla.

Onhan noita lähteny vaikka kuinka monta. Oman käden kautta ja sitten jonkun muun. Sairaskohtauksia ja vaikka mitä. Aina se pahalta tuntuu. Jossain vaiheessa vaan vähän turtuu. Ei vaan jaksa surra enään jokaista tuttua. Tähän ikään ku pääsee, niin alkaa pikku hiljaa bileissä väki vähentyä.

Juu pari kesää sitten kuoli uus kaveri yliannostukseen, mutta aloin pian seurustella hänen sen hetkisen muijan kanssa. Ei siinä paljoa surua tuntenut kun oli hyväpeppusen muijan kanssa.
Jälkeenpäin sitä on kyllä miettinyt että oli surullinen juttu, ja vaikka oli huumeisiin koukussa, niin tosi mukava ja reilu tyyppi.

Vertaistukea ei täältä kannata hakea, henkisesti lapsia koko sivu täynä

En välttämättä samaa mieltä. Meinasin ohittaa koko keskustelu aiheen. Liikaa on menny "isoja poikia" nuoria naisia... Vähän lähempääkin. Kulunut neuvo on -Rakasta, muista,kunnioita,välitä ihmisistä mitkä on vielä ympärilläsi

vaikutat vahvasti tälläiseltä kyllä että taitaa olla projisointia

Käy kirkossa.

Älä missään nimessä tee tätä.